. Paluu lähtösivulle . Metsäapila Tämä lienee metsäapila. Metsäaukeilla ja teiden varsilla komistaa usein ympäristöä tällainen kukka punaisine kukkineen ja vihreine lehtineen. Se on parhaimmillaan edustavan näköinen kukka.

Metsäapila

. Kelta-apila Kelta-apila ei ole aivan tavallisimpia kukkia, mutta täälläpäin sitä kasvaa useassa paikassa. Se näyttää kasvavan mm. kuivilla metsäaukeilla ja metsäteiden varsilla. Kuva on kesältä 2009.

Kelta-apila

. Peurankello Täälläpäin hyvin tavallinen kellokukka on peurankello. Siitä näkee valkokukkaisia muunnoksiakin. Kesä 2009.

Peurankello

. Lehtomaitikka Kasvioppaan mukaan melko harvinainen, mutta täällä hyvin yleinen kukka. Ruotsin kielellä tunnetaan myös nimellä "Svenska flaggan", eli Ruotsin lippu. Onhan siinä ikäänkuin Ruotsin lipun värejä. Kesä 2009.

Lehtomaitikka

. Suo-ohdake Tämä suurikokoinen ohdake lienee suo-ohdake tiheänä kimppuna olevien kukkiensa perusteella. Kuvattu Punkaharjun Putikossa kesällä 2009.

Suo-ohdake

. Ranta-alpi Ranta-alpi on suurikokoinen ja näyttävä kukka parhaimmillaan. Tämä kukka on kuvattu Punkaharjun Putikossa kesällä 2009.

Ranta-alpi

. Tunturi- kurjenherne Tässä kuvassa etualalla on todennäköisesti keltakukkainen niittynätkelmä. Taustalla on leveälehtisiä kieloja. Tuo vaaleanpunakukkainen kasvi keskellä jää lajiltaan epävarmaksi. Olisikohan mahdollisesti tunturikurjenherne. Sitä kyllä kasvaa täällä monin paikoin.

Tunturikurjenherne

. Maarian- kämmekkä Kaikkialla hyvin tunnettu "salaperäinen" kukka. Kuvattu kesällä 2009 Metsäntutkimuslaitoksen metsässä Punkaharjulla.

Maariankämmekkä

. Metsä- kurjenpolvi Yksi yleisimmistä kukista on metsäkurjenpolvi. Sillä kukan väri vaihtelee.

Metsäkurjenpolvi

. Tunturi- kurjenherne B Tällainen kukka kukki ratapenkassa niinkin myöhään kuin elokuun 13. päivänä 2009. Paikka oli Punkaharju, lähellä Metsäntutkimuslaitosta. Kyllä tämä näyttää tunturikurjenherneeltä. Kasvia kyllä löytyy täältä, mutta tämä ajankohta on vähän outo. Yleensä sitä tapaa kukkivana ennen juhannusta. Sehän on myös harjukasvi ja nimestään huolimatta sitä tavataan aina Helsinkiseutua myöten.

Tunturikurjenherne B

. Pohjanlumme Pohjanlumme on täällä ehkä se yleisin lummelaji. Sen kukka on selvästi suurempi kuin suomenlumpeella. Kukan halkaisija voi hyvin olla yli 10 cm. Kuva on kesältä 2009.

Pohjanlumme

. Rantaminttu Tätä kukkaa kasvoi sellaisena yhtenäisenä mattona noin aarin alueella. Siinä kävi valtava pörinä, sillä lukemattomat kukkakärpäset ja muut lentävät hyönteiset pörräsivät siinä päällä synnyttäen jatkuvan hurinan kuin lentokonemuodostelma olisi lentämässä pään yli - mutta tietysti vähän hiljaisemmalla äänellä. Kuvauspaikka oli Punkaharju, Putikon kylä, elokuun 21. päivä 2009.

Rantaminttu

. Jättipalsami Tämä on tulokaskasvi, joka on ollut Suomessa koristekasvi, mutta joka on karannut Suomen luontoon ja saanut siellä jo vahvan jalansijan. Kasvi on lähtöisin Himalajalta. Tämä on hyvin mukautuvainen kasvi. Kuivalla kankaalla se jää pieneksi ja lyhyeksi, joskus vain 30-50 cm pitkäksi, mutta ravinteikkaassa ja kosteassa maassa, esim. suon reunassa se voi kasvaa reilusti yli 2 m pitkäksi. Kuvattu 23. heinäkuuta 2009.

Jättipalsami

. Harakankellot Hyvin yleinen kukkakasvi joutomailla ja teiden varsilla. Tämä on kuvattu 24. heinäkuuta 2009.

Harakankellot

. Jätti- palsami B Jättipalsami on nykyisin melko yleinen kukkakasvi joutomailla ja teiden varsilla. Tämä on kuvattu 13. elokuuta 2009. Näyttää kovin oudolta, kun noin oudon näköinen kukka kasvaa tien laidassa. Kasvi on lähtöisin Himalajalta, joten se on tottunut kylmiin olosuhteisiin.

Jättipalsami B

. Pelto- ohdake Pelto-ohdake saattaa muodostaa tietyssä vaiheessa tuollaisia lankakääröjä, kuten tässä. Kuva 10.8.2009.

Pelto-ohdake